perjantai 12. syyskuuta 2014

TUNNELMOINTIA

Vaikka en ole mikään syksy ihminen, rakastan silti kynttilän valoa pimeinä iltoina. Tänään on juuri sellainen ilta, että kaipasin hiljaisuutta ja kynttilän valoa. Takana on raskas työviikko, joten rentoutuminen on nyt enemmän kuin tarpeen.

Isäntä on viikonlopun pois ja nuori herra meni kaverinsa luokse yökylään. Me jäimme tyttöjen kesken kotiin. Toinen tytär oli leiponut porkkanakakkua koulun jälkeen. Kaivoin kaapista kynttilät ja kynttilän jalat esiin. Samalla löysin viime talvena tekemäni "tuikkukupit", jotka oli remontin takia jääneet käyttämättä. Tuikkukuppeina toimi tyhjät lasipurkit joiden ympärille olin virkannut eräänlaista verkkoa. Nyt vain nautitaan kynttilän valosta ja porkkanakakusta.





































































































































































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti