Kun väri ei miellytä, niin silloin sille pitää tehdä jotain. Niinpä yhtenä kauniina lauantai aamuna, kun mieheni oli reissussa, irroittelimme tyttäreni kanssa pöydästä jalat ja kannoimme kaikki osat ulos. Hiippailin autotalliin ja otin hiomakoneen käyttöön.
Vaikka koivu on kovaa materiaalia ja kestää hyvin, oli meillä pöydän pintaan ilmestynyt pieniä koloja ja hassuja vaaleita rinkuloita. Pistin koneen laulamaan ja päivän verran hioin pintaa tasaiseksi. Ensin karkealla hiomapaperilla ja sitten hienojakoisemmalla paperilla.
Jos minä kerran pöydän maalaan, niin eihän tuoleja voi jättää vanhan väriseksi. Sama homma piti sitten tehdä tuoleillekin. Ei riittänyt yksi eikä kaksikaan päivää tähän urakkaan.
Täytyy
myöntää, että siinä vaiheessa kun olin vetänyt pöytälevyyn kaksi
kerrosta valkoista maalia, ja jalat olivat vielä ruskeat, kävi mielessä
hetkellinen epäilys: mitähän nyt tuli tehtyä.
Mutta mustan maalin
jälkeen pöytä näyttikin juuri siltä mitä olin sieluni silmin nähnyt.
Pöytälevyn maalasin kiiltävän valkoisella Helmi-kalustemaalilla. Jalat ja Tuolit taas maalasin puolihimmeällä mustalla Helmi-kalustemaalilla.
Onneksi maalasin!
Iso homma, mutta kyllä tosiaan oli sen väärtti :-)
VastaaPoistaHieno lopputulos!
Kiitos! Eipä tarvinnut ostaa uutta ruokailuryhmää :)
Poista