tiistai 10. kesäkuuta 2014

Sietämätön suru

Viikonloppuna sain suruviestin ystävältäni ja työkaveriltani. Heidän neljä vuotias tytär menehtyi yllättäen. Tähän päivään saakka asia on ollut jotenkin aivan käsittämätön. Suorastaan mahdoton hyväksyä. Eihän elämä voi mennä näin! Ei vanhempien pitäisi joutua hautaamaan lapsiaan. Se on vastoin kaikkia luonnon lakeja.

Tänään oli päivä, jolloin jouduin kohtaamaan todellisuuden. Vein työnantajani puolesta kukkalähetyksen surevalle perheelle. Se suru, mikä siitä kodista tuli vastaan romahdutti myös minut. Tällaisessa tilanteessa ei ole sanoja...


1 kommentti:

  1. Olen käynyt täällä monta kertaa aikeena kirjoittaa jotain, mutta olet niin oikeassa siinä, että ei tällaiseen ole sanoja. Ihan kamalaa. Kamalinta mitä ikinä voi kenellekään tapahtua.

    VastaaPoista