torstai 30. tammikuuta 2014

kasvaiskohan mulle vihreä peukalo

Jotkut ovat synnynnäisiä viherpeukaloita, minä en. Ne kukat jotka muilla kukkii ja kukoistaa, kituuttavat minulla juuri ja juuri hengissä. Ja jos minä en niitä tapa, niin kissat sitten viimeistään. Kukkien kasvatuksessa minä menen samalla ajatuksella kuin ruuan laitossakin; kyllä minä vielä joskus opin. Ainakin yritän niin kauan kunnes opin. Eli vuosia ja vuosia olen yrittänyt. Sekä tehdä ruokaa, että kasvattaa kasveja.

Pari viikkoa sitten sain lapseltani palautetta, että äiti teit hyvää ruokaa. Tästä rohkaistuneen ajattelin, että jos onnistuin ruuan kanssa, niin ehkäpä tällä kertaa myös kukkien kanssa tulisi onnistuminen. Siispä Lahden Kärkkäisellä käynnin yhteydessä pyysin miestäni kurvaamaan myös Plantageniin, jos vaikka löytäisin jotain. Oikeastaan olin jo haaveillut huonekuusesta, mutta sitä ei löytynyt. Nämä kuitenkin löytyi. Katsotaan miten kauan nämä säilyvät hengissä. Ei muuten ole harmainta aavistustakaan hoito-ohjeista.

Tuuttiananas

Tuoksuköynnös


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti