keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Syksyn satoa

Meidän syksyn satoon ei paljoa mahdu marjoja. Sieniä ihan pikkasen, mutta kaikkea muuta kyllä.

Elokuun ja syyskuun aikana olemme opetelleet tuntemaan uuden perheen jäsenen. Perheen puhekieli on vaihtunut englanniksi ja muutama sana suomea väliin. Omille lapsillekin tulee puhuttua jo sekaisin suomea ja englantia. Yllättävän hyvin nuorimmainenkin höpöttää molemmilla kielillä. Välillä hän kyselee uudelta siskoltaan, että mitä mikäkin sana on italiaksi. Nyt oikein ihmetyttää, että miten meille sattuikin niin saman luonteinen vaihtari, kuin me itsekin olemme.

Tämän syksyn satoa on tietysti juuri alkaneet kansalaisopiston kurssit. Mukaan tuli muutamia vanhoja kiinnostuksen kohteita, kuten hopeasavi kurssi ja hopeasormuksen teko kurssi. Unohtamatta pitsin nypläyksen kurssia (tällä hetkellä mun suursuosikki!!!!). Täysin uutena tuttavuutena tuli...


...lavatanssin alkeet. Nyt olemme mieheni kanssa käyneet pari kertaa opettelemassa foxia. Tunti menee aivan käsittämättömän nopeasti. Heti jos keskittyminen herpaantuu, niin jalat on solmussa. Miten niin helpolta näyttävä tekeminen voi olla niin vaikeaa?!? Onneksi hetkittäin tulee onnistumisen tunteitakin. On ihana huomata kun pystyy edes hetken "leijailemaan" lattialla musiikin tahdissa.

Terassi on saanut uudet kalusteet syksyn alennusmyynneistä. Vaikka olin aivan varma, että emme ota ruokapöytää ulos, niin tuollahan se nyt nököttää. Auringon otto tuolit mieheni lupasi talven aikana tehdä. Vaikka voihan se käydä niin, että keksi jonkun remontti idean ja tuolit saa jäädä odottamaan. Katsotaan jos saan jonain kauniina syyspäivänä napsittua kuvia terassista.

Sisällä on saatu eteisen remontti kattoa ja lattioita lukuun ottamatta hoidettua. Alla se mistä lähdettiin ja mikä muutos saatiin aikaan jo pelkästään ovet vaihtamalla.


Tässä on sitten nykytila


Vanha komero revittiin pois ja siirretiin nuoren herran huoneeseen vaatekomeroksi. Avonaulakko irroitettiin seinästä ja tilalle ostettiin peiliovi komero. Näin saatiin kaikki vaatteet piilotettua ovien taakse. Päätyseinä maalattiin ensin mustaksi, mutta siinä hommassa huomattiin, että ei olla vielä ammattilaisia. Seinään jäi jokaisesta telan vedosta raidat. Kokeiltiin maalata toiseen kertaa ja vielä varalta kolmanteenkin kertaan, mutta tilanne ei parantunut. Ei auttanut kuin kävellä tapettikauppaan ja ostaa rulla tapettia. Löydettiin kiva tosi tumman harmaa tapetti, joka kimalteli valossa. Ajattelin että tuollainen kimaltelu ei voi "syödä" valoa. Ja ei todellakaan syö, vaan heijastaa valon takaisin. Muut seinät maalattiin Tikkurilan "jääruusu" sävyllä (lue valkoisella). Vielä kun saisi katon uusittua ja parketin hiottua, niin olisi tyytyväinen. Onkohan kukaan sävyttänyt parkettia? En oikein ole tammen sävyn ystävä, joten olen pohtinut lattian sävyttämistä. Onneksi tuolla ei ole kiire, koska se voidaan tehdä aikaisintaan silloin kun keittiöremontti alkaa. Ja se ei ala vielä tänä vuonna.

2 kommenttia:

  1. No onpas siellä tapahtumaa kerrakseen :). Vähän (paljon) jo ehdin huolestua, kun ei pitkään aikaan kuulunut mitään, mutta näköjään kuuluu pelkkää hyvää.

    Voin vaan kuvitella, kuinka epätoivoinen pari me oltais miehen kans tanssikurssilla. Mies on itsekin sanonut, että hänellä on "rytmi veressä, muttei jaloissa". Pitää paikkansa :D

    Ja asiasta eteiseen.
    Tuli ihan älyttömän hyvä tosta seinästä. Ja tänne asti huomasin tekstiä lukematta, että seinä kimaltaa. Tosin arvelin sen olevan maalin päälle siveltyä Stardustia tai jotain.

    Piilopaikassa siis kaikki hyvin :)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piilopaikassa on kaikki hyvin. Jostain syystä en vain ole jaksanut edes kirjautua Bloggeriin. Vaikka mitä kirjoittamisen ja kuvaamisen aihetta olisi kyllä ollut, mutta mikä lie lapamato minuun on iskenyt... ;) tai no joo... on vain ollut niiiiin paljon kaikkea tekemistä.

      Poista