torstai 11. heinäkuuta 2013

Päivä Porvoossa

Lauantaina lähdettiin kahden perheen voimin käymään Porvoossa. Porvoo oli meille kaikille uusi tuttavuus. Varauduimme matkaan laataamalla gps laitteeseen muutaman geokätkön koordinaatit ihan siltä varalta, että sattuisi muutama siihen matkan varrelle. Jouduimme jättämään auton puolen kilometrin päähän vanhasta kaupungista, koska paikalla oli muitakin kuin me (lue: ei löytynyt lähempää parkkipaikkaa). Kävelimme kohti vanhaa kaupunkia samalla katsellen gps:ää. Paikalla oli kuitenkin niin paljon muitakin, että vaikka bongasimmekin muutaman kätkön, niin emme voineet niihin koskea. Geokätköilyn sääntöhän on, että muut eivät saa huomata kun loggaat kätkön. Päädyimme siis vain nauttimaan Porvoon nähtävyyksistä.





Löysimme aivan ihanan second hand liikkeen, joka oli pullollaan aivan ihania vintage vaatteita, kenkiä, koruja, laukkuja ja vaikka mitä muuta. Yritimme yhdessä myyjän kanssa löytää minulle kenkiä kokoa 35, mutta ei löytynyt sopivia. Vaatteita en ehtinyt oikein katsoa, kun kaupan ulkopuolella odotti miehet ja lapset helteessä. Mukaan sentään lähti yksi jääkaappi magneetti, joka kuvasi niin kovasti minua, että se oli pakko ottaa mukaan. Tyylillisesti se ei kyllä sopinut tippaakaan meille, mutta sanoma korvasi kaiken.


Kävimme myös ihanassa suklaa puodissa, josta lähti mukaan suklaa keksejä ja suklaakahvia.

Sillä välin, kun naiset kierteli putiikista toiseen, kävivät miehet lasten kanssa lelumuseossa.

Jossain vaiheessa huomattiin, että jos haluamme käydä siellä tehtaanmyymälässä, niin on pantava tossua toisen eteen ennen kuin kauppa menee kiinni. Mieheni kysyi tehtaanmyymälän osoitetta ja minä (mielestäni) kerroin, että se on teollisuustie 19. Mieheni taas (mielestään) oli kysynyt että onko se tie vai katu, johon olin kuulemma vastannut että katu. No tästä johtuen ajoimme sitten kymmenen kilometriä väärään suuntaan. Voin kuulkaa kertoa, että siinä vaiheessa, kun huomattiin olevamme väärällä puolella Porvoota, oli v..tus käyrä aika hemmetin korkealla. Ei muuta kuin nasta lautaan ja takaisin päin. Onneksi ehdimme kuitenkin kauppaan, ennen sen sulkeutumista. Saaliina kilo marmelaadia, suukkoja, toffeta ja lakua.

2 kommenttia:

  1. Voi vitsit, jos olisin tiennyt noista magneeteista, olisin tilannut itselleni samanlaisen :D

    Geokätköily on täysin outoa mulle, mutta Porvoo tuttu, kun tuli siellä aikanaan opiskeltua. Eikähän siitä ole kuin about 30 vuotta, joten mikään tuskin on noin lyhyessä ajassa muuttunut :D
    Kuvia kun katsoo, niin voisivat hyvin olla ihan jostain muualta kuin Suomesta.
    Sen verran aurinkoiselta ja epäsuomalaiselta muutenkin näyttää.
    Vanhakaupunki on kyllä kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina rakastanut vanhoja historiallisia kohteita. Niissä on jotain ihanan maagista. Siksi lomanikin yleensä ovat sellaisia, että kohteen pitää olla mielenkiintoinen ja siellä pitää olla nähtävää. Auringossa voi lojua kotonain (ainakin sitten kun terassi ja auringonotto tuolit on valmiita).

      Poista